Unelmia - suuria unelmia

Uskallan unelmoida, uskallan unelmoida suuria ja uskon unelmiini <3.

Miten uskomattomalta se joka kerta tuntuukaan, kun huomaan, että sehän toimii.

Sain siis ensikosketuksen Kapuaan viime syksynä, Kallion kirkon hyväntekeväisyyskonsertissa. Tuossa kyseisessä konsertissa tuli myös selväksi, että jos joskus pääsen mukaan Kapuamaan, niin hyväntekeväisyyskonsertin järjestäminen on sitten se minun juttuni. Rakastan käydä konserteissa ja päätin, että kerään varoja, tehden asioita, joista itse nautin. Silloin pystyn antamaan itsestäni kaiken ilon ja ihanuuden mikä sisälläni pulppuaa. Silloin asiat voivat tapahtua pakottamatta, omalla painollaan ja omassa tahdissaan - soljuen kuin itsestään. Ja silloin matkani tulee olemaan huima seikkailu, täynnä unohtumattomia hetkiä ja kokemuksia.

Konserttipaikka oli myös kirkkaana mielessäni. Halusin ehdottomasti järjestää konsertin kotiseurakuntani kirkossa - upeassa ja tunnelmallisessa EspoonTuomiokirkossa.

Näin silmissäni myös artistin. Näin artisin, joka säteilee iloa, valoa ja hyvää mieltä. Artistin, joka antaa kaiken esiintyessään. Artistin, joka tekee asioita sydämellään ja jakaa rakkaudellista energiaa ympärilleen. Artisitin, jolle hyväntekeminen on lähellä sydäntä. Artistin, jonka ääni soi lumoavan kauniisti. Artistin, jonka konserteista olin itse päässyt nauttimaan jo vuosikymmenien ajan ja tiesin ettei hän jätä ketään kylmäksi. Artistin, jonka konserteista ihmiset poistuvat hymyillen - ilonpilke silmissä (vaikka silmäkulma on saattanut konsertin aikana myös kostua).

Jo usean kuukauden ajan olen nähnyt tämän kaiken kuvina mielessäni ja tunteena sisälläni, tietäen, että unelmat vaativat toteutuakseen myös tekoja. Mutta miten "helpoilta" nuo teot tuntuvatkaan, kun on kyse omasta unelmasta.

Yhteys kirkkoherra Antti Kujanpäähän, joka "suhtautuu positiivisesti tämän kaltaiseen kansalaisaktiivisuuteen". Sähköpostiviestejä artistin assistentin kanssa. Ja joidenkin viikkojen ja viestien jälkeen, postiini kilahtaa vastaus:

" ... suhtautuu ajatukseen konsertista positiivisesti."

Kiitollisuus täyttää mieleni. Kiitollisuus siitä, että olen osannut kuunnella itseäni, olen uskaltanut unelmoida suuria ja olen uskonut ja luottanut unelmiini. Olen lähtenyt liikkeelle, tekemään tekoja ja kulkemaan kohti unelmaani. Ja syksyllä on sadonkorjuuaika.

Jo ensimmäiset viikot kapuajana ovat näyttäneet, että tämä vuosi tulee olemaan huima seikkailu.