Sisällä olevaa kauneutta etsimässä

Hiljasta on pidellyt täällä blogirintamalla, mutta tunnepuolella on ollut sitäkin vilkkaampaa.

Kapuan lisäksi elämään mahtuu paljon muutakin ja tällä hetkellä on menossa tädin kuolinpesän asioiden hoitaminen ja asunnon tyhjennys.

Ja voi mitä tunteita tämä kaikki on minussa herättänyt. Mitä ihmeellisempiä ja odottamattomampia asioita putkahtaa sisältäni pintaan. Olen päässyt katsomaan asioita, joita on tullut vuosikymmenien ajan tungettua syvälle piiloon ja turvaan. Vanhoja haavoja on tullut revittyä auki eikä sellainen ole koskaan ihan kivutonta. Mutta kiitollinen olen tästä kaikesta - kiitollinen olen kaikille "ihmispeileilleni", jotka auttavat minua näkemään sisälläni olevan tuskan.

Olemme kaikki sisimmiltämme hyviä - sisään varastoidut tunnemöykyt ja parantumattomat haavat vain estävät ajoittain hyvyyden ja kauneuden esiinmarssin. Ja ajoittain parantumattomat haavat pirskottavat myös pahaa verta ulospäin :).

Jokainen meistä on kuitenkin ainutlaatuinen ja arvokas ja voimme nähdä jokaisen sisällä olevan kauneuden, kun vain raotamme edessä olevaa tuskan- ja pelonverhoa. Sitä sisällä olevaa kauneutta olen täällä etsimässä ja vahvistamassa niin itsessäni kuin muissa. Ja onnekseni voin sanoa, että monet kerrat olen sen kauneuden jo päässyt näkemään <3.

Tämän kaiken oman tunnehässäkän keskellä tuli telkkarista myös Armanin dokumentti Boliviasta. Sen jälkeen omat murheet tuntuivat hetkellisesti taas melko mitättömiltä.

Regina myy äitinsä apuna sipuleita torilla joka päivä.

Kuva: Plan

Elias on perheensä pääelättäjä, vaikka on vasta 15-vuotias.

Kuva: Plan






Meillä täällä Suomessa on moni asia hyvin. Meillä lapset saavat olla lapsia ja käydä koulua. Meillä tytöt ovat yhtä arvokkaita kuin pojat. Meillä tytöt saavat valita puolisonsa ja päättää milloin ovat valmiita perustamaan perheen. Meidän vanhempien ei tarvitse pelätä, että joku vie lapsemme ja myy seksiorjaksi.

Dokumentin katsominen ei ollut joka hetki helppoa, mutta lohduttavaa oli nähdä, että meidän avullamme ja teoillamme on merkitystä. Dokumentissa näkyi toivo paremmasta huomisesta.

Jos et ehtinyt katsoa Arman ja aymara-lapset -tv-dokumenttia, ohjelman voi katsoa verkossa vielä reilun viikon ajan.

Uusintana dokumentti esitetään JIM-kanavalla la 7.3. klo 22 ja su 8.3. klo 18.05.

http://www.ruutu.fi/ohjelmat/arman-ja-ayamara-lapset/432872

Kuva: Plan

Se iski suoraan sydämeen

Se alkoi eräänä iltana, viime syksynä, kun huomasin Philomela kuoron esiintyvän Kallion kirkossa. Kyseessä oli Kapuan järjestämä hyväntekeväisyyskonsertti ja vielä syntymäpäivänäni. Mutta mikä ihmeen Kapua? Siitä oli heti otettava selvää.

Ja silloin se iski - ilman varoitusta - äkkiarvaamatta - ihan puun takaa. Sydän hakkasi villisti, kyyneleet täyttivät silmäni ja sumensivat näkökenttäni ja sillä hetkellä tunsin sydämessäni, että tässä se nyt on. Voi hyvänen aika sentään - se on todellakin tässä.

Sydämeni ääntä olen ollut jo jonkin aikaa metsästämässä ja välillä on tuntunut, että osaanko sitä kuunnella ollenkaan tai ymmärränkö sen viestejä. Pienet ja hennot äänet ovat saattaneetkin jäädä mielessä vellovien ajatusten jalkoihin, mutta voi sitä sydämen viisautta ja sitkeyttä - sehän rupeaa jyskyttämään oikein kunnolla, jos ei pienemmät äänet mene perille.

Matkaani olen varmasti tehnyt myös sydäntäni kuunnellen, vaikken ole aina ollut siitä tietoinen. Kummilapset Ugandassa ja muut avustuskohteet ovat olleet askelia, jotka minun on kuulunut ottaa. Ja nyt on seuraavan askeleen vuoro, siitä ei ole epäilystäkään.

Ja niin ne asiat lähtevät rullaamaan. Soitto Mama-Kapualle (Suvi Aarnio), hakemus nettiin, haastatteluun pääsy, etukäteisjoululahjaksi tieto ryhmään pääsystä ja huikea ensimmäinen yhteinen viikonloppu kanssakapuajien kanssa Heinolassa. Kyllä on hieno fiilis.

Mutta mikä se Kapua sitten on?

Kapua on syntynyt yhden naisen halusta tehdä jotain merkittävää. Naisen, joka pitää vuorivaelluksista, uusista paikoista, matkustamisesta ja vapaaehtoisytöstä. Syntyi idea, jolla nämä kaikki saisi yhdistettyä - Kapua.

Kapua kerää siis varoja kehitysmaiden auttamiseksi kiipeämällä maailman vuorille. Kapua antaa tavallisille ihmisille mahdollisuuden osallistua kansainväliseen kehitysyhteisytöhön. Osallistujat valitaan avoimen haun kautta ja kapuajat keräävät varoja vuosittain vaihtuvalle hankkeelle.

Varat kanavoidaan kohteisiin luotettavien ja tunnettujen suomalaisten järjestöjen kautta. Tänä vuona kumppanijärjestöinä ovat Plan Suomi, Väestöliitto, Taksvärkki ry ja Kynnys ry.

Ryhmä matkustaa (omalla kustannuksella) tutustumaan avustuskohteisiin ja matkan aikana kohdataan myös hankkeen fyysinen haaste, vuorelle nousu.

Vuoden mittainen seikkailuni Kapua 2015 Bolivia- tiimissä on siis alkanut.

Kuva: Plan