Kaija Juurikkalalla on lahja, mitä hän jakaa kanssakulkijoilleen lämmöllä ja rakkaudella.
Kaija Juurikkala maalasi tänään yleisön edessä, Hyvinvointihuvila Hyppynarussa, sielun maisemia. Malliksi sai asettua ja oman sielunmaiseman sai halutessaan matkaan. Kaija kertoi tarinoita maalatessaan, huumorilla höystettynä. Värit, aiheet ja maisemat tuotiin hänelle intuitiolla. Jokaisen sielunmaisema kosketti ja ajoittain myös liikutti. Hämmästystäkin oli havaittavissa, Minin huutaessa apua, kun kuuli Kaijan valinneen hänelle väriksi indigon :).
Itselleni Kaija nosti esiin pelot ja niiden voittamisen ja sen seurauksena "minän" esiin marssin. Ajankohtaisia aiheita itselleni :). Kaija on kohdannut pelkonsa ja on rohkeasti oma itsensä "Mitä minulla on hävittävää", tuumasi Kaija. Mitä kaunista meidän jokaisen sisältä paljastuukaan, kun kohtaamme pelkomme ja usakallamme olla paljaita, haavoittuvia ja avoimia - olla juuri sitä mikä sisällämme pulppuaa.
Kaija aloitti sielunmaisemani maalaamisen sanoen, että nyt tulee sitten se voimataulu ja kysyi, että mikäs pappi sinä oletkaan ollut, kun tuli tarve rukoilla :). Ja kun maalaukseni oli valmis, Kulosaaren kirkonkellot rupesivat soimaan :).
Sielunmaisemastani tuli herkkä ja harmoninen, jossa valo loistaa.
Kiitos Kaija <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti