Pimeä syksy ja joulun aika on yks mun lempivuodenajoista.
On hämärää, saa sytyttää kynttilöitä, koti on ihanan tunnelmallinen, saa vetää villasukat jalkaan, valot sytytetään pihamaille, saa hiljentää tahtia, voi heittäytyä sohvalle kirjan ja suklaan kanssa, saa valmistella kodin joulua varten, saa nauttia jouluostosten tunnelmasta, Ylioppilaskunnan laulajat, ihania joulutraditioita, joulukranssien tekoa, Hoosianna Espoon tuomiokirkossa, suussasulavia jouluherkkuja, Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas.... listaa voisi jatkaa, mutta tässä muutamia ihanuuksia meidän kaamosajasta.
Joulukuu valikoitui myös mun ja Ollin vihkimisen ajankohdaksi. Joulunaika kun on niin suurta rakkauden aikaa. Vuosittain juhlistamme hääpäiväämme kutsumalla läheisiä ja ystäviä laulamaan joululauluja ja nauttimaan glögistä ja toistemme seurasta. Meidän kaunis, herkkä ja tunnelmallinen häätilaisuutemme, jota vietettiin kotonamme 12.12.12, palautuu tuona kyseisenä päivänä elävänä mieleen <3.
Joulu on myös antamisen, auttamisen ja hyvien tekojen aikaa. Hymy tuntemattomalle jouluruuhkassa, aikaa yksinäiselle, kuppi jouluteetä ystävän seurassa, Joulupuun toiveiden toteuttamista vähävaraisille, läheisten elämän helpottamista, lämpimiä ajatuksia kanssaihmisä kohtaan, saaristolaisleipää ja taatelikakkua joulupakettiin ja niin paljon muuta.
Yksi Joulupuu toiveista löytyi tänä vuonna Espoon tuomiokirkon joulupuusta. Hoitokodissa asuva 70-vuotias Helvi oli toivonut virkattua tai kudottua haritahuivia ja joulukorttikin olisi kiva yllätys. Olli lähti lankakauppaan ja minä pääsin virkkaamaan Helville hartiahuivia kiikkustuolissa. Kyllä oli mieli täynnä iloa ja rakkautta sitä tehdessä <3.
Kapuavuosi on tuonut myös oman mausteensa tämän vuoden joulunalusaikaan. Paljon olemme kanssakapuajien ja teidän kanssa tämän vuoden aikana tehneet. Keräämillämme varoilla tehdään valtavasi hyvää. Loppukiri on meneillään ja 100.000 euron tavoite on edelleen saavutettavissa.
Aloitin tänään joululoman <3. Illalla juodaan Lindan kandikahvit ja pian kaikki lapset saapuvat joulunviettoon. Koti on pian täynnä ihmisiä, elämää, lautapelejä, joululauluja, naurua, laatiokoiden ja kinkun paistoa, piparin tuoksua ja höyryävää glögiä.
Ja tätyy sanoa, että on kyllä aika hieno fiilis olla äiti. Niklas ilmoitti eilen, että kaikki on valmista opiskelujen suhteen ja tänään hän menee anomaan valmistumistaan. Meillä juhlitaan tammikuun puolessa välissä tradenomia <3.
Olen onnellinen ja kiitollinen.
Iloa ja rakkautta teille jokaiselle <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti